keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Sää on pukeutumiskysymys: 5 faktaa teknisistä vaatteista




Huono sää on vain pukeutumiskysymys, sanotaan. Se on myös totta, vaikka selitys ei välttämättä lohdutakaan silloin, kun sohvan houkutus on lenkkipolkua tai hiekkalaatikonreunaa suurempi.

Tekniset ulkoiluvaatteet ovat tulleet nopeasti osaksi suomalaisten vaatekaappeja. Valtaosa Prismojen myymistä ulkoiluvaatteista sisältääkin jonkun teknisen ominaisuuden.

Kysymyksiin ulkoiluvaatteiden teknisistä ominaisuuksista vastasi valikoimapäällikkö Johanna Hakala.

1. Mitä vaatteen teknisyys tarkoittaa?

Vaatteen teknisyys merkitsee sitä, että kankaaseen on laminoitu pieniä reikiä sisältävä kalvo. Reiät ovat niin pieniä, että vaatteen sisältä (eli ihmisestä) muodostuva vesihöyry pääsee kalvosta läpi, mutta ulkoapäin tuleva vesimolekyyli ei enää mahdukaan takaisin päin. Tällöin puhutaan hengittävästä ja vedenpitävästä tuotteesta

2. Vedenpitävyysarvot tulevat useille meistä ensi kertaa tutuksi, kun taapero tarvitsee syyshaalarin. Miten vedenpitävyys testataan ja ilmoitetaan?

Vedenpitävyysarvo ilmoitetaan millimetreinä. Esimerkiksi 10.000 mm arvo tarkoittaa, että kyseinen materiaali kestää kymmenen metriä korkean vesipatsaan paineen läpäisemättä.

3. Milloin voidaan puhua vedenpitävästä tuotteesta?

Kun arvo on yli 3.000 mm, voidaan puhua vedenpitävästä tuotteesta.

Tässä muutama nyrkkiluku:
• 3.000 mm -> pystyy oleskelemaan kevyessä sateessa muutaman tunnin
• 4.000 mm -> pystyy istumaan vedessä ja pitää vettä useita tunteja
• 10.000 mm -> pitää kunnolla vettä.

Kovia arvoja tarvitaan silloin, kun tuotteeseen oletetaan kohdistuvan kovaa ulkoista painetta. Tällainen tilanne voi syntyä, kun lapsi konttaa kuralätäkköön, jolloin lapsen paino keskittyy polven alueelle tai esimerkiksi silloin kun retkeilijän rinkka painaa takkia olkapäiden kohdilta.

4. Myös vaatteen hengittävyydellä on omat arvonsa. Mitä ne mittaavat?

Hengittävyysarvo ilmoitetaan g/m2/24h, mikä tarkoittaa materiaalin läpäisemän vesihöyryn määrää grammoissa yhden neliömetrin alueella kyseistä materiaalia yhden vuorokauden aikana laboratoriossa mitattuna.

Kun arvo on yli 5000g/m2/24h voidaan puhua tuotteesta, jonka päällä pitäminen on miellyttävää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että erittäin kosteassa säässä materiaalin hengittävyys voi kärsiä.

5. Gore-tex, Drymaxx ja monta muuta. Mitä eroa näillä kauppanimillä on?

Lähes jokaisella valmistajalla on oma kalvonsa, jolla on oma suojattu kauppanimi. Gore on ollut edelläkävijä kalvojen tuomisessa kuluttajamaailmaan. Pitkän ja onnistuneen markkinointityön tuloksena Gore-tex on luultavasti maailman tunnetuin tekninen kalvo.

Teknisesti yhtä hyviä kalvoja löytyy myös muilta valmistajilta, joskaan niiden tunnettavuus ei ole yhtä korkea kuin Goren. Vertailemalla tuotteessa ilmoitettuja vedenpitävyys- ja hengittävyysarvoja kuluttaja pystyy vertaamaan tuotteita keskenään, olipa kalvon kauppanimi sitten Drymaxx, Gore-tex tai joku muu.

Julkaistu patarumpu.fi sivustolla 27.10.2014

Teksti: Outi Hohti, viestintäpäällikkö, S-ryhmän marketkauppa
Lisää S-ryhmän marketkaupan keskustelua ja uutisia www.patarumpu.fi

torstai 30. lokakuuta 2014

Terveisiä osuuskaupastasi






Kuka tajuaisi osuustoimintaa?

Arina on kuluttajaosuuskunta, jonka omistamme me pohjoissuomalaiset kotitaloudet. Osuuskaupan tarkoitus on tuottaa palveluja ja hyötyjä omistajille. Tehtävämme on toimia kotitalouksien edunvalvojana. Ymmärrettävää?

Otsikon kysymys nousee usein mieleeni, kun seuraan mediassa kirjoittelua kaupan kilpailusta, investoinneista, työllistämisestä tai ruoan hinnasta. Osuustoiminta näyttää olevan vierasta medialle, viranomaisille ja kuluttajillekin.

Osuuskaupan tehtävä on lisätä ymmärrystä osuustoiminnasta. Siksi olemme mm. mukana 6-luokkalaisten oppimisympäristössä Yrityskylässä, kerromme osuuskaupan arjesta Tarina-lehdillä ja kutsumme omistajat mukaan kehittämään osuuskauppaa.

Onko osuuskaupan palveluista hyötyä?

On, kun koet ne tarpeellisiksi ja sopiviksi. Esimerkiksi ruokakauppamme ovat käynti- ja ostotietojen sekä omistajahyötyjen perusteella yksi tarpeellisimmista palveluista.

Pyrimme tarjoamaan joka päivä monipuolisen valikoiman ja edullisimman ruokakorin. Emme juoksuta sinua tarjousten perässä, vaan hintamme ovat pysyvästi edullisia. Voit ostaa itsellesi sopivia tuotteita, kun niitä oikeasti tarvitset. Valikoimamme ja hintamme ovat avoimesti vertailtavissa Foodie.fi-palvelussa. Samaa odottaisin muiltakin.

Miten kehittäisit ruokakauppaasi ja osuuskauppaasi? Kerro mielipiteesi myymälässä, asiakaspaneelikyselyissä tai sosiaalisessa mediassa hashtagilla #Arina365.

Veli-Matti Puutio
toimitusjohtaja

maanantai 27. lokakuuta 2014

Hanna ja Sami testaa mansikkajogurtit

Hannan ja Samin testissä mansikkajogurtit. Katso video, niin näet mikä jogurtti päätyy tämän testin voittajaksi. Mikä on sinun lempparisi? :)


perjantai 10. lokakuuta 2014

Lihaton lokakuu – ilmastomyönteinen ostoskori

Alun perin Docventuresin Rikun ja Tunnan lanseerama lihaton lokakuu on täällä jälleen. Persoonallisen kaksikon tempaus laittaa itse kunkin pohtimaan ostoskorin sisältöä ja sen ilmastovaikutuksia.

Artikkelikuva: Thinkstock

Suomalaisten lihankulutus on kasvanut viime vuosien aikana.

Kun 60 –luvulla keskiverto suomalainen söi 35 kg lihaa vuodessa, syö nykysuomalainen keskimäärin 77 kg lihaa vuodessa.

Toisaalta viime keväänä julkaistussa ”Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014” lihavalmisteita ja punaista lihaa tulisi käyttää korkeintaan 500 g viikossa eli 26 kg vuodessa.

Lihansyönnin välttäminen ei ole pelkästään terveysteko vaan samalla ruokakorin ympäristövaikutukset pienenevät: Karjan ja eläinten ruuan kasvattamiseen kun tarvitaan paljon maatalousmaata, joka saattaa viedä elintilaa alkuperäisiltä lajeilta. Lisäksi lihantuotanto kuluttaa paljon vettä.

Värillä on väliä

Ympäristön kannalta hyvän ruokavalion tulisikin sisältää mahdollisimman paljon vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja.

Kauppojen hyllyiltä löytyy runsaasti korvaavia tuotteita. Esimerkiksi erilaiset pavut ovat hyviä proteiinin lähteitä eivätkä nämä kohtuuttomasta rasita ympäristöä.

Muita hyviä raaka-aineita on muun muassa linssit, pähkinät, idut ja herneet. Näissä värillä on väliä – visuaalisen annoksen lisäksi jokainen papu- tai linssilajike antaa oman lisämaun ruokaan. Rohkeasti siis vaan kokeilemaan ja yllättymään!

Hieman yllättävältä saattaa myös kuulostaa, että kaukomailta tuotujen vihanneksien tai hedelmien ilmastopäästöt voivat olla verrattain pieniä.  Tavallisesti nämä luonnon antimet kasvavat aurinkoenergialla ja ne kuljetetaan meille suurissa erissä. 

Kasviksia lihalla höystettynä 

Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä kasvissyöjiksi. Hyvä on myös muistaa, että eri lihatuotteiden ympäristövaikutukset ovat erilaiset.

Esimerkiksi naudan ilmastovaikutukset ovat kolme kertaa niin suuret kuin sian tai broilerin. Jokainen meistä voi vähentää oman ruokakorin ympäristövaikutuksia lisäämällä siihen muun muassa sesongin kasviksia. Internetin syövereitä löytyy jo useita ”fleksareille” (henkilö joka syö pääosin kasvisruokaa, mutta käyttää myös satunnaisesti lihatuotteita) sopivia keittokirjoja, joista saa hyviä vinkkejä.

Apuja reseptituskaan voi käydä etsimässä myös vaikka Foodien reseptihausta.

Myönnettäköön, etten ole mikään malliesimerkki tässä, mutta Rikun ja Tunnan innoittamana lupaan yrittää kiinnittää entistä enemmän huomioita ruokakorini sisältöön ja lisätä kasvisruoka-aterioiden määrää.

Entä sinä – otatko haasteen vastaan?

Julkaistu patarumpu.fi sivustolla 7.10.2014

Teksti: Senja Forsman, vastuullisuusasiantuntija, S-ryhmän marketkauppa
Lisää suomalaista ruokakeskustelua osoitteessa www.patarumpu.fi

maanantai 8. syyskuuta 2014

tiistai 12. elokuuta 2014

Hannan ja Samin testissä appelsiinileivoskeksit

Tällä kertaa Hanna ja Sami laittavat paremmuusjärjestykseen appelsiinileivoskeksit! Katso ja kurkkaa mikä oli suosituin!



Mikä on sinun suosikkisi? Lisää videoita luvassa!

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Kysyimme S-market Ylikiimingin työntekijöiltä, mikä on heidän suosikki-Rainbow-tuotteensa.




Elvi Yli-Pyky, pakastevastaava

‒ Rainbow suklaatuutit. Ne ovat edullisia, kuten muutkin Rainbow’n pakastetuotteet.







Jani Wathén, kesätyöntekijä

‒ Rainbow mansikkajogurtti. Aina kun ostan jogurttia, ostan tätä. Maku on sopivan mansikkainen. Lisäksi hyvä koostumus ja pakkauskoko vaikuttavat ostopäätökseen.





Mirja Nisula, myymäläpäällikkö

‒ Rainbow luomukanamunat. Edullinen luomutuote houkuttelee ostamaan.
 





Tiina Turves, myyjä

‒ Rainbow Super Strong Hair Spray.
Tätä hiuskiinnettä tulee ostettua nykyään aina. Tykkään tuoksusta, ja kiinne pitää hiukset hyvin aisoissa. Myös pakkaus on hyvännäköinen.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Kahdeksas kesä vihreissä

Uusi kesätyö kassalla alkoi tärisevin käsin, ja kotiin päästessäni kassakoneen ääni piippasi vielä korvissa. Auttavaisessa ja ystävällisessä työilmapiirissä ei kuitenkaan tarvinnut jännittää seuraavaa työpäivää, ja kassahommat ja koko talon henkilökunta tulivat nopeasti tutuiksi. Suurimmalle osalle kassatyöntekijöistä sipulinippujen, mansikkalaatikoiden ja perunasäkkien pikakoodit tarttuivat muistiin, eikä niitä kesän lopuksi enää tarvitse tarkistella pikakoodilistasta.

Kesätöissä Arina-uransa aloittaneet Heidi (vas.) ja Milla.

Ahkeruus palkitsee” piti paikkansa, kun elokuun lopulla kesätyö vaihtuikin oikeaksi työsopimukseksi päivittäistavaraosastolla. Opeteltavaa riitti. Muistan pohtineeni, mistä voi varmaksi tietää, milloin mandariini on ylikypsä, mitenkäs ne hyllynreunahintalaput taas tulostettiinkaan ja mistä pellavansiemenet löytyvät. Kiitos kauppamme kärsivällisille tuoteryhmävastaaville, jotka pitkämielisesti jaksoivat vastata lukuisiin kysymyksiini. Ammattitaito karttui nopeasti kannustavassa ilmapiirissä.

Seuraavana kesänä tieto opiskelupaikan saamisesta otettiin avoimesti vastaan. Töitä riitti, vaikka status vaihtuikin pääsääntöiseksi opiskelijaksi. Kuitenkin uusia haasteita oli kesäisin tarjolla, kun sain toimia tuoteryhmävastaavan sijaisena. Myyjänä olemisen konkreettisia hyötyjä on äärimmäisen tarkka muistikuva, mistä mikäkin löytyy omia kauppareissuja hoitaessa. Kun kotona pystyy luettelemaan leipäosaston hyllyjärjestyksen virheettömästi, Kaurakiekot eivät ole koskaan hukassa.

Työpaikka on joustanut kaikissa elämän käänteissä – niin vaihto-opintojen suorittamisessa kuin tenttijärjestelyissäkin. Tänä kesänä Prisman vihreät on ripustettu naulaan muutaman kuukauden ajaksi, kun työtehtävät vaihtuivat taloushallinnon puolelle. Nyt on uusien haasteiden aika, ja niihin tartutaan samalla innolla kuin kahdeksan vuotta sitten.

Terkuin,
Milla

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Uusi videosarja: Hanna ja Sami testaa

Hanna ja Sami rakastavat ruokaa – ja siitä puhumista. Siksi sanavalmis pariskunta olikin luonteva valinta blogimme virallisiksi koemaistajiksi. Ensimmäisessä videossa vähän kylmääkin kyytiä saavat kesän uutuusjätskit, mutta molemmat löytävät myös uusia suosikkeja. Mutta minkä Hanna ja Sami rankkasivatkaan jäätelöiden ykköseksi?




Lisää videoita mm. mansikkajogurttien syvimmästä olemuksesta ja
appelsiinileivoskeksien keskinäisestä paremmuusjärjestyksestä on luvassa
lähiaikoina – kannattaa siis pysyä kanavalla!