Lihaton lokakuu – ilmastomyönteinen ostoskori

Alun perin Docventuresin Rikun ja Tunnan lanseerama lihaton lokakuu on täällä jälleen. Persoonallisen kaksikon tempaus laittaa itse kunkin pohtimaan ostoskorin sisältöä ja sen ilmastovaikutuksia.

Artikkelikuva: Thinkstock

Suomalaisten lihankulutus on kasvanut viime vuosien aikana.

Kun 60 –luvulla keskiverto suomalainen söi 35 kg lihaa vuodessa, syö nykysuomalainen keskimäärin 77 kg lihaa vuodessa.

Toisaalta viime keväänä julkaistussa ”Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014” lihavalmisteita ja punaista lihaa tulisi käyttää korkeintaan 500 g viikossa eli 26 kg vuodessa.

Lihansyönnin välttäminen ei ole pelkästään terveysteko vaan samalla ruokakorin ympäristövaikutukset pienenevät: Karjan ja eläinten ruuan kasvattamiseen kun tarvitaan paljon maatalousmaata, joka saattaa viedä elintilaa alkuperäisiltä lajeilta. Lisäksi lihantuotanto kuluttaa paljon vettä.

Värillä on väliä

Ympäristön kannalta hyvän ruokavalion tulisikin sisältää mahdollisimman paljon vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja.

Kauppojen hyllyiltä löytyy runsaasti korvaavia tuotteita. Esimerkiksi erilaiset pavut ovat hyviä proteiinin lähteitä eivätkä nämä kohtuuttomasta rasita ympäristöä.

Muita hyviä raaka-aineita on muun muassa linssit, pähkinät, idut ja herneet. Näissä värillä on väliä – visuaalisen annoksen lisäksi jokainen papu- tai linssilajike antaa oman lisämaun ruokaan. Rohkeasti siis vaan kokeilemaan ja yllättymään!

Hieman yllättävältä saattaa myös kuulostaa, että kaukomailta tuotujen vihanneksien tai hedelmien ilmastopäästöt voivat olla verrattain pieniä.  Tavallisesti nämä luonnon antimet kasvavat aurinkoenergialla ja ne kuljetetaan meille suurissa erissä. 

Kasviksia lihalla höystettynä 

Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä kasvissyöjiksi. Hyvä on myös muistaa, että eri lihatuotteiden ympäristövaikutukset ovat erilaiset.

Esimerkiksi naudan ilmastovaikutukset ovat kolme kertaa niin suuret kuin sian tai broilerin. Jokainen meistä voi vähentää oman ruokakorin ympäristövaikutuksia lisäämällä siihen muun muassa sesongin kasviksia. Internetin syövereitä löytyy jo useita ”fleksareille” (henkilö joka syö pääosin kasvisruokaa, mutta käyttää myös satunnaisesti lihatuotteita) sopivia keittokirjoja, joista saa hyviä vinkkejä.

Apuja reseptituskaan voi käydä etsimässä myös vaikka Foodien reseptihausta.

Myönnettäköön, etten ole mikään malliesimerkki tässä, mutta Rikun ja Tunnan innoittamana lupaan yrittää kiinnittää entistä enemmän huomioita ruokakorini sisältöön ja lisätä kasvisruoka-aterioiden määrää.

Entä sinä – otatko haasteen vastaan?

Julkaistu patarumpu.fi sivustolla 7.10.2014

Teksti: Senja Forsman, vastuullisuusasiantuntija, S-ryhmän marketkauppa

Lisää suomalaista ruokakeskustelua osoitteessa www.patarumpu.fi